Muodonmuutoksia
Dynaaminen luontosuhde toimii lähtökohtana näyttelylle, joka tuo vuoropuheluun Olavi Lanun (1925–2015) teoksia Arcan & Jesse Kandan, melanie bonajon, Apichatpong Weerasethakulin ja muiden rajoja rikkovien taiteilijoiden töiden kanssa. Monen taiteilijan teoksia nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa. Olavi Lanu ymmärsi, että muutos on jatkuvaa sekä luonnossa että ihmisten elämässä. Hän teki ihmisveistoksia aina suhteessa erilaisiin elinympäristöihin.
Kansainvälinen näyttely käsittelee kehollisuutta monipuolisesti. Keho kietoutuu tunne-elämään ja mielen liikkeisiin. Keho toimii myös välittäjänä moniaistillisille kokemuksille. Näyttelyssä vuorovaikutus ihmisen ja luonnon välillä on kaunista ja henkilökohtaista, mutta myös intensiivisen pohdiskelevaa. Virittyneet mielenmaisemat ja alitajuiset tunnelmat ovat läsnä teoksissa. Näyttely tarjoaa voimakkaan tilallisen ja aistivoimaisen kokemuksen.
Ihmisen olemassaolo on lähtökohtaisesti osa luonnon kiertokulkua, ei siitä erillään. Näyttely pohtii syklisyyttä ja elämälle antautumista. Keho käy läpi koko elämänkaaren: kivun, nautinnon, leikkisyyden, kasvun, kuihtumisen, jatkuvan muodonmuutoksen.
Näyttelyssä nähdään monipuolinen valikoima veistoksia, installaatioita, valokuvia, nahkateoksia, videoita, digitaalisia veistoksia ja maalauksia. Kokonaisuuden yksi näyttävimmistä teoksista on Valogalleriaan sijoitettu Olavi Lanun kuusi metriä korkea Koivu-teos.
Olavi Lanu tunnetaan suomalaisen ympäristötaiteen ja paikkasidonnaisen taiteen edelläkävijänä. Lanun teoksia oli esillä Pohjoismaiden paviljongissa Venetsian biennaalissa vuonna 1978. Näyttely johti mittaviin kansainvälisiin tilaustöihin. Vuosina 1989–1992 taiteilija toteutti Lahden Kariniemenmäelle ainutlaatuisen 12 veistoksen kokonaisuuden, Lanu-puiston. Lanun teoksia on esillä myös Ateneumin kokoelmanäyttelyssä.
Näyttelyn taiteilijat
Arca & Jesse Kanda, Kinga Bartis, melanie bonajo, Elo-Reet Järv, Olavi Lanu, Ana Mendieta, Taneli Rautiainen, Luis Alberto Rodriguez, Jani Ruscica, Mari Sunna ja Apichatpong Weerasethakul
-
Arca & Jesse Kanda
Arcan (s.1989 Venezuela) ja Jesse Kandan (s.1987, Japani) luova yhteistyö on jatkunut jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Arcan taiteellinen visio rikkoo rajoja musiikin, sukupuolen ja itseilmailun alueilla. Kandan mutatoituneet hahmot haastavat käsityksen puhtaasta ja koskemattomasta luonnosta.
Kinga Bartis
Kinga Bartisin (s.1984, Romania) herkät teokset kuvaavat ihmishahmoja kietoutuneina tunnetiloihin ja luonnon syleilyyn. Teoksissa kehon ja ympäristön väliset ääriviivat ovat häilyviä, mikä korostaa luonnon lumovoimaa. Intiimissä luontosuhteessa ihminen ja ympäristö hengittävät ja muuttavat muotoaan samanaikaisesti.
melanie bonajo
When the body says Yes [Kun keho sanoo Kyllä] on osa melanie bonajon (s. 1978, Alankomaat) tämänhetkistä tutkimusta intiimiyden nykytilaan yhä vieraannuttavammassa ja hyödykekeskeisessä maailmassamme. Bonajolle kosketus voi toimia tehokkaana rohtona nykyajan yksinäisyysepidemialle.
Elo-Reet Järv
Elo-Reet Järvin (1939–2018, Viro) veistokset löytävät tarttumapintaa kansantarustosta, fantasiakirjallisuudesta, tai villeistä unista. Teokset sijoittuvat todellisuuden ja kuvitelman rajamaille. Hän työsti nahkaa poikkeuksellisen taitavasti ja onnistui materiaalinsa kautta ilmaisemaan täysin omaperäisiä sisällöllisiä visioita.
Ana Mendieta
Ana Mendieta (s.1948, Kuuba, k.1985, Yhdysvallat) joutui maanpakoon kotimaastaan Kuubasta Yhdysvaltoihin kahdentoista vuoden ikäisenä. Tämä varhainen traumaattinen kokemus antoi suuntaa hänen taiteelliselle työskentelylleen, jossa toistuvat rodun, sukupuolen ja yhteiskuntaluokan käsittely.
Taneli Rautiainen
Taneli Rautiaisen (s.1983, Suomi) paikkasidonnaiset teokset käsittelevät ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta. Teokset käyvät vuoropuhelua sopimuksenvaraisten järjestelmien ja yllätysten välillä. Ne houkuttelevat pohtimaan sattuman ja ennalta määrätyn, kaaoksen ja järjestyksen, välistä dynamiikkaa.
Luis Alberto Rodriguez
Luis Alberto Rodriguezin (s.1981, Yhdysvallat) tausta tanssijana ja koreografina näkyy hänen tavassaan ymmärtää ja kuvata ihmiskehoa. People of the Mud [Mudan ihmiset] -sarjaa varten hän ohjasi irlantilaisia hurlingin pelaajia spontaaneihin muodostelmiin. Lopputulos on sarja ryhmäkuvia, joka esittää pehmeitä puolia maskuliinisuudesta.
Jani Ruscica
Eheän kokonaisuuden kyseenalaistaminen on Jani Ruscican (s.1978, Suomi) taiteen ytimessä. Monimediaisten teostensa kautta hän muokkaa, venyttää ja törmäyttää kielellisiä kategorioita, jotka liittyvät normatiivisiin käsityksiin kehosta ja kommunikaatiosta.
Mari Sunna
Mari Sunnan (s.1972, Suomi) maalaukset ja piirrokset ovat kuin portaaleja toisiin todellisuuksiin. Ne muistuttavat biologisista prosesseista, uusiutumisesta ja jatkuvasta energian liikkeestä. Fyysisyys ja henkisyys eivät ole vastakohtia, vaan ne täydentävät toisiaan yhteisessä tanssissa.
Apichatpong Weerasethakul
Apichatpong Weerasethakul (s.1970, Thaimaa) on meditatiivisten ja salaperäisten tunnelmien mestari. Ulkoinen ja sisäinen maailma sekä näkyvillä oleva ja piilotettu luovat jännitteitä audiovisuaalisessa teoksessa. Intensiivinen äänimaailma tehostaa sademetsän keskelle luodun skenaarion monimerkityksisyyttä.
Kuraattori: Ilari Laamanen
Näyttelyyn on saatu valtionavustusta Museovirastolta.
Näyttelyn pääyhteistyökumppani on Lähitapiola Vellamo.
Lisätietoja Olavi Lanusta, hänen teoksistaan ja juhlavuoden tapahtumista ja ohjelmasta löydät Lanu 100 -verkkosivulta. Sivua ja ohjelmistoa päivitetään kevään aikana, joten pysythän kuulolla.
-
Muodonmuutoksia-taidenäyttely 10.5.– 2.11.2025 Malvassa
Muodonmuutoksia-taidenäyttelyssä on Olavi Lanun ja muiden taiteilijoiden teoksia. Näyttelyn aihe on ihmisen suhde luontoon.
Muodonmuutoksia-näyttelyssä tuntuu, että Olavi Lanun ja muiden taiteilijoiden teokset ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Näyttelyssä on monenlaisia teoksia. Ne herättävät tunteita. Teokset voi myös kokea eri aistien kautta. Teokset saavat pohtimaan, miltä taide tuntuu mielessä ja kehossa.
Olavi Lanu ajatteli, että ihmisen suhde luontoon on usein voimakas. Suhde myös muuttuu koko ajan.
Sama ajatus näkyy Muodonmuutoksia-näyttelyssä. Tässä näyttelyssä ihmisen ja luonnon vuorovaikutus on kaunis ja henkilökohtainen asia. Se herättää paljon ajatuksia ja myös alitajuisia tunnelmia.
Näyttely kertoo myös siitä, että ihminen on osa luontoa ja sen kiertokulkua. Näyttely pohtii, miten ihminen voi antautua elämälle eli hyväksyä sen, että hän ei voi vaikuttaa kaikkeen elämässä.
Näyttely muistuttaa myös, että asiat toistuvat maailmassa. Elämän aikana ihmisen keho käy läpi monta tunnetta ja vaihetta. Näitä ovat kipu, nautinto, leikkisyys, kasvu, kuihtuminen ja jatkuva muodonmuutos.
Kuka oli Olavi Lanu?
Kuvanveistäjä ja taidemaalari Olavi Lanu eli vuosina 1925–2015. Taiteilijan syntymästä on siis sata vuotta, ja on Lanun juhlavuosi.
Olavi Lanu vaikutti paljon siihen, että ympäristötaide tuli Suomeen. Ympäristötaide on taidetta, joka on tehty tiettyyn paikkaan.
Lanu teki paljon veistoksia, jotka esittävät ihmistä jossakin ympäristössä. Häntä kiinnosti,
millainen ihmisen suhde ympäristöön on. Lahdessa on Lanu-puisto. Lanu teki puistoon 12 veistosta vuosina 1989–1992.Lanun teoksia nähtiin myös ulkomailla. Niitä oli esimerkiksi Venetsian biennaalissa eli suuressa taidenäyttelyssä Italiassa vuonna 1978. Biennaalin jälkeen Lanulta tilattiin paljon taideteoksia eri maihin.
Lisää tietoa Olavi Lanusta ja taiteilijan juhlavuodesta on Lanu 100 -verkkosivulla. Sivu on yleiskielellä.
Muodonmuutoksia-näyttelyn taiteilijat ovat:
Arca & Jesse Kanda, Kinga Bartis, Melanie Bonajo, Elo-Reet Järv, Olavi Lanu, Ana Mendieta, Taneli Rautiainen, Luis Alberto Rodriguez, Jani Ruscica, Mari Sunna ja Apichatpong Weerasethakul.Näyttelyn kuraattori eli suunnittelija on Ilari Laamanen.
Museovirasto on tukenut näyttelyä.
Näyttelyn pääyhteistyökumppani on LähiTapiola Vellamo.Muodonmuutoksia-näyttely on 10.5.–2.11.2025 Malvan 1. kerroksessa.
Kuvia näyttelystä
